Akupunktuuri

Nyt kun nuo vaihtoehtohoidot ovat kovasti ajankohtainen keskustelunaihe, niin tässä olisi ensimmäinen neulanpisto:
Suomen Tietotoimisto julkaisi alkukuusta oheisen Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen selvityksen:
Viitasaarella Suomen toiseksi tehottomin terveyskeskus
8.4.2009 17:53
Terveyskeskusten tehokkuus tutkittiin.
Jonna Rusanen, STT
Viitasaaren terveyskeskus ja Äänesseudun terveyskeskus ovat Suomen toiseksi ja kolmanneksi tehottomimmat terveyskeskukset. Tiedot käyvät ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksestä. Vuoden 2006 tietoihin perustuvan selvityksen mukaan tehottomin terveyskeskus on Kauniaisissa. Listan kolme tehottominta toimivat vain 85 prosentin tehokkuudella.
Listan kärkipäässä sen sijaan ovat Kihniön, Malmin ja Forssanseudun terveyskeskukset, jotka toimivat lähes täydellä, 98 prosentin, tehokkuudella. Tehokkuuslistan julkaisi MTV3 verkkosivuillaan.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan esimerkiksi henkilöstön suuri vaihtuvuus sotkee terveyskeskusten toimintaa.
- Vaihtuvuus ja sairauspoissaolot sekä jossakin määrin henkilöstörakenne. Tottakai sellaisten terveyskeskusten toiminta, joilla on vaikeuksia saada lääkärin virkoja täytettyä, kärsii kaikella tavalla, myös tehokkuuden suhteen, kommentoi VATT:n tutkimuspäällikkö Kalevi Luoma.
Tutkijat kohentaisivat työntekijöiden työoloja sekä yhdistäisivät pienempiä terveyskeskuksia ja laboratorio- ja röntgenpalveluja. Tehostamisen tarvetta on hallinnossa ja tietojärjestelmien käytössä. Lisäksi työntekijöitä pitäisi olla töissä riittävästi erityisesti ruuhkahuippujen aikaan.
Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollosta voitaisiin säästää 200 miljoonaa euroa, jos kaikki terveyskeskukset toimisivat yhtä tehokkaasti kuin tuottavimmat keskukset.
Luoman mukaan tutkimuksessa ei löytynyt yhtä syytä tehokkuuseroille, vaan kyse on monen tekijän summasta.
Luoma pitää toimivimpana noin 25 000 asukkaan terveyskeskusta. Isoimmissa keskuksissa johtaminen alkaa olla ongelma ja pienemmissä pulmaksi voi muodostua työntekijöiden saaminen.
- Eivät kaikki pienet terveyskeskukset toimi huonosti, mutta se riski on olemassa. Virkoja ei saada täytettyä tai on paljon sairauspoissaoloja. Kaikissa kokoluokissa löytyy tehokkaita ja tehottomia.
VATT sekä Kuluttajatutkimuskeskus etsivät terveyskeskusten tehokkuuseroille selityksiä 49 terveyskeskuksen toiminnasta.

Asianlaitaa on moni epäillyt ,mutta nyt se sai konkreettisen varmennuksen. Kauniaisten terveyskeskuksen tehottomuus ei sikäläisiä asiakkaita varmaankaan häiritse, siellä kaupungilla piisaa pelimerkkejä ja tehottomuus paikataan palkkaamalla lisää väkeä, ja palvelujen runsaalla ostolla, jolloin asiakkaan kokemus palvelutasosta senkuin paranee.
Veloissa ja kasvavassa rahapulassa rypevällä Viitasaaren kaupungilla ei tuohon tehottomuuteen juurikaan olisi varaa. Milloinkahan asiaan reagoidaan ? Vai leimataanko tutkimus väärin tehdyksi, vääristelyksi vai yritetäänkö vaieta kuoliaaksi ?
Muistan hyvin edellisen kaupunginjohtajan sanat kaarevan valtuustosalin pöydän takaa silloin kun takavuosien terveydenhoidon kuntayhtymää paniikissa purettiin: MINÄ hoidan ja takaan ,että palvelut toimivat !

Viitasaarella ongelma pääasiassa johtuu johtamisesta - tai paremminkin johtamisen puutteesta:
Aikanaan, kun terveydenhoidon kuntayhtymä ajettiin alas, ei luottamushenkilöillä eikä sen enempää virkamiehilläkään ollut rohkeutta puuttua - saatikka korjata - tiedettyjä ongelmia.
Ensin pelleiltiin ongelmien kanssa yksinään ja nyt sitten Viitaunionissa. Kunnallisilta päättäjiltä puuttuu sekä rohkeus että halu (kenties puuttuu kykykin) tarttua ongelmiin ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.

Päättäjänä on tietysti hienoa olla "mukava mies" ja ainahan voi lykätä ikäviä päätöksiä lähes maailman tappiin ja sysätä vastuun niistä muille: Kyllähän minä ,mutta kun muut vaativat...
Mutta ei vain näy pöytäkirjoissa esityksiä toimenpiteistä eikä myöskään eriäviä mielipiteitä.

Helposti kuvitellaan ,että johtaminen ja johtajuus julkishallinnossa sisältää mukavia palavereja, seminaareja, kokkareita, tutustumismatkoja ja miellyttäviä päätöksiä sekä eturivin istumapaikat paikallisissa kulttuuritapahtumissa.

Johtajuuteen liittyvä vastuu vain tuntuu unohtuvan kovin usein.
Hyvään johtamiseen kuuluu myös se ,että ns ikäviä päätöksiä on kyettävä tekemään myös hyvinä aikoina. Silloin riski joutua kriisijohtamiseen ,jossa päätöksenteko tapahtuu pakon edessä ja paniikissa pienenee.

Nykyinen tilanne on suoraa jatkumoa monien vuosien "nyökyttelyjohtamiselle".

Lisäksi korjaavia toimenpiteitä varmaankaan ei edesauta päättäjien kolmoisrooli:
-johtavassa asemassa kunnallisessa päätöksenteossa
-johtavassa asemassa ongelmakohteen hierarkiassa
-työntekijän rooli päätösten kohteena

Tarvittaviin rakenteiden muutoksiin on lähes mahdoton päästä - päättäjinä kun istuu joko päätösten kohteena olevia, heidän sukulaisiaan,, perheenjäseniään tai naapureitaan tai ainakin aateveljiään tai -tovereitaan.

Ongelmia on rakennettu ihan itse: Johtavien viranhaltijoiden siirtyminen osa-aika eläkkeelle nykyisessä määrin osoittaa vain päätöksentekijöiden kyvyttömyyttä nähdä syntyviä ongelmia. Työnantajahan nuo järjestelyt viime kädessä päättää.

Monessa muussakin ns kuralle menneessä asiassa olen kuullut päätöksentekijöiden sanovan: Eihän sitä silloin arvannut !
Onko näin, että päätökset tehdään arvausten perusteella ? Ei se ole häpeä ,jos ei jotain asiaa tiedä - tietämättömyys vain pitää tunnustaa ja ottaa asiasta selvää tai kysyä sellaisilta henkilöiltä ,jotka tietävät. Mutta päätöksenteko tietämättömänä on häpeä !

PS. Jossain haastattelussa kerrottiin ,ettei negatiivista potilaspalautetta/valituksia ole juurikaan tullut. Tuli mieleen, että viitasaarelaisen hallintokulttuurin tuntevien ihmisten itsesuojeluvaisto vähentää heidän haluaan tehdä reklamaatioita - ainakaan avoimesti ja omalla nimellään.