Alottamista vaelle valamis...

niinkuin savolaisten persujen rojekti.
Tosin oma rojekti on vähintäänkin puolivälissä - ensimmäinen kitara (strato) on virittelyvaiheessa. "Tatsi" kohdilleen -kaulan käyryys ,kielten korkeus ,intonaatio ,vibran säätö yms.
Raakileenakin toimi yllättävän hyvin, sähköpuoli onnistui laakista - mikkien korkeus on vielä jengattava. Meni helposti vireeseen - tosin intonaatio hienosäätöä vaille mutta on tosi lähellä jo nyt viivottimella mitaten säädettynä, soundi mielestäni melkoisen sävykäs ja lämmmin, sustainia ihan mukavasti -taisi olla mukana aloittelijan tuuria oikein isolla annoksella. Toinen keppi on vielä kapulat irrallaan ,mutta jouluksi sekin pitäisi olla naapurustonkiusaamiskunnossa.
tarinaan tulee jatkoa lähipäivinä.......
16.12 tarina jatkuu:
(Tuli muuten oltua yö Viitasaaren tk:n vuodeosastolla tuossa viikolla. Olihan jokinmoinen kokemus sekin - yön valvoin käytävällä - ja aamulla lääkärin kierrolla totesin viisaimmaksi sanoa voinnin olevan ihan ok. Toinen vuorokausi lisää ko kuuria olisi vienyt tosi kurjaan kuntoon. Parin päivän makoilut kotona ovat korjanneet oloa kohtuullisesti.)

Tuli toinenkin kitara valmiiksi ,alkavat olla pikkuhiljaa säädöissään. Ykköskitaraan ruuvasin Pyramidin Gold Vintage flatwoundit 010-0465 ja kakkoseen Thomastikin Swing flatwound 010-044 kielisatsin. Jotenkin olen tykästynyt noihin flatwoundeihin (hiotuiksikin joku niitä sanoo) vaikka lienevät aavistuksen raskaammat soittaa kuin perinteiset pyöreällä langalla punotut. No ainakin vingahdukset otteenvaihdossa jäävät vähemmälle.

Mikähän noissa kielissä kotimaassa maksaa niin pirusti ? Thomann myy ko kileisatsia hintaan 12,20 ja kotimainen kauppias 22,50 ! Thomastikin kielissä hintaero ei ole kovin suuri - parin euron luokkaa.

Niin noista kitaroista - Stratocastereita kumpikin ,vintage vibralla varustettuna.
Ykkösessä body lehmuksesta kakkosessa leppää, kummassakin ruuvikaula vaahterasta, ykkönen puunvärinen öljytty body kakkosessa maalattu.
Ykkösen mikityksenä kolme single coilia ja kakkosessa kaksi sinkkua ja humppari tallamikkinä. Soitettavuus on ykkösessä jotenkin "helpomman"tuntuinen kakkosen soundimaailma puolestaan mehukkaampi.

Jatkossa,jos rakennan lisää itselleni niin kaulan(otelaudan) radius saisi olla pienempi. Ja mieli tekisi vielä kokeilla millaisen sustaini ja soundimaailman saisi aikaiseksi ns läpimenenvällä kaulalla. Ruuvikaulaisessa kannataa ehdottomasti käytää ns rampamuhveja ja koneruuveja. Parantavat kiinnit5yksen tukevuutta ,täsmällisyyttä ja sustainia. Asentaminen vaatinee kuitenkin pylväsporakonetta.

Hätänumeroon soittavalle uudistuksen ei pitäisi näkyä mitenkään

Suora lainaus YLE:n uutisten sivulta:
•Hätäkeskusten tietojärjestelmä uusiutuu vuoden 2015 aikana
•Hätäkeskusten lisäksi sitä käyttävät mm. pelastustoimi ja poliisi
•Hätänumeroon soittavalle uudistuksen ei pitäisi näkyä mitenkään


Pahoin pelkään ,ettei se kirjaimeellisesti näy millään tavalla.
-ei tule poliisi
-ei tule palokunta
-ei tule ambulanssi
-ainoa varma tulos on ,että rahaa menee ja hyvät veljet tienaa.

Ollaankohan taas haukkaamassa yhtä isoa siivua ilmaa kuin valtakunnallisen potilastietojärjestelmän kohdalla. Kun oli käytetty puoli miljardia euroa ,voitiinkin todeta ,että kiville meni. Ei se nyt kenenkään syy oikeastaan ole ,se nyt vaan meni näin.

Sisäministeriön hallinnonalalla työskenteleville uudistus toki tarjoaa oivan syntipukin ja selittelytehtaan pieleenmenneille toiminnoille: tietojärjestelmähäirö ,häiriö valokaapeliyhteydessä ,reititinvika ,ohjelmistovirhe, virhe paikkatietojärjestelmässä jne. Aina voi vetäytyä suojaan persoonattoman teknologian taakse - kukaan ei ole syyllinen ,enää ei tarvitse edes myöntää inhimillistä erehdystä saatika osaamattomuutta ,välinpitämättömyyttä tai laiskuutta.

Jo Holmlundin ajama hätäkeskusten niputtaminen saa aikaan sen ,että ns paikallinen asiantuntemus ko laitoksista saadaan kitkettyä pois ja asiat siirrettyä hoidettavaksi niin kauaksi ,että "paikallistietous" ei ole häiritsemässä päätöksentekoa ja voidaan kunnolla priorisoida palveluiden kohdentaminen periferiasta keskustaajamiin.

Näen mielessäni elävästi tilanteen vuoden 2015 alussa ,jossa tuolta savon rajalta paikallista murretta puhuva soittaa Vaasassa olevaan hätäkeskukseen ja vastaajana on sujuvaa rantaruotsia
käyttävä hätäkeskuspäivystäjä: Hede nödhatakeskuscentralen i Vasa, va i helevete e Lehmosentie ,edesamma Lehmustie iJeppis ?

Toivottavasti nykyinen sisäministeri saa hankittua apua "ylhäältä" -vahva epäilys on ettei sitä hätäkeskusten kautta ihan helposti tulla jatkossa saamaan.

Jatkossa passi "kunnantoimistosta" ?

Valtiovarainministeriön virkamies töräytti maanantaina 12.10. oikein kunnon rationalisointipommin.
Kuntiin pitäisi perustaa "kunnantoimistojen" neuvontapisteisiin tai
hienommin sanottuna Infoihin, palvelupiste lähes kaikkia kunnan- ja valtionhallinnon
viranomaisten lupa- ,-anomus - yms asioiden hoitoa varten. Kuulemma tarvittaisiin vain 200 sellaista neuvontapistettä niin koko maan kansalaisten asiointipalvelu on hoidettu !

Olisihan siina ainakin se hyvä puoli ,että siinä koottaisiin kansalaiset yksiin pisteisiin jonottamaan.

Onkohan tuossa takana valtionvarainministerin tasa-arvoistamishanke. Kyllä tuolla menetelmällä saadaan takuuvarmasti asiointi yhtä hankalaksi kaikille asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta ! Se on sitä todellista tasa-arvoa se !

Toisinpäin se tulisikin kalliiksi ,kun pitäisi ainakin joihinkin pisteisiin rakentaa toimiva viranomaispalvelu. Ja kaikille ei sitä saataisi kuitenkaan. Selvää tasa-arvon puutetta ! Loistava oivallus tämä ! Tehdäänpä asiointi yhtä v----maiseksi kaikille.
Todellista lähidemokratiaa !


Siirtymävaiheessa varmaankin voisi sitä passiasioiden hoitamista harjoitella käsittelemällä Kinnulalaisten maalikylään pääsyn viisumianomuksia.

Taksin katolla vilkku - yön ainoa valopilkku.....

Kirjaimellisesti.

Ainoat ,joita terveydenhoidossa Viitasaarella ja Keskussairaalan tk-päivystyksessä tuntuvat olevan tosiasiallisesti kiinnostuneita asiakkaistaan ,taitavat olla taksinkuljettajat.

Perusterveydenhoidossa on luotu muuten loistavasti toimiva järjestelmä ,kunhan vain saada nuo perhanan potilaat pois sotkemasta ihanaa byrokratiaa.

Tiistaina - keskiviikkona alkoi oikeaan hartiaani ja niskaan tulla koko ajan voimistuva särky ,joka säteilee oikeaan käteen - välillä sormenpäihin saakka. Burana/panadol maksimiannoksenakaan ei auttanut.
Soitinpa tuossa keskiviikkona 24.10 ja kyselin vastaanottoaikaa. Luvattiin ehkä 3-4 viikon kuluttua. Paikallisessa päivystyksessä ai kuulema saa määrätä voimakkaista kipulääkkeitä/tai uusia niiden reseptejä.

Kipu vain paheni. Valvoin seuraavan yön.

Päivystys siirtyi seuraavaksi päiväksi Pihtiputaalle.
Torstaina 24.10 soitin sitten Pihtiputaalle päivystykseen. Eivät kuulema sielläkään saa määrätä vahvoja kipulääkkeitä päivystyksessä ja kun oli ilta tulossa neuvoivat ottamaan yhteyttä Keski-Suomen Keskussairaalaan koska päivystys on yöaikaan siellä. Soitin sinne hoitajille ja sain ohjeen tulla päivystykseen "jos nyt sitten ette kertakaikkiaan voi kestää oloa kotona"

Niinpä sitten rohkaistuin ja tilasin "kelataksin" - suunta Jyväskylään.
Keskussairaalan päivystys pkl::llä lääkäri määräsi pistoksen kipulääkettä ja kirjoitti kipulääkereseptin muutamalle päivälle ja kehotti menemään omalle lääkärille Viitasaarella lääkkeen jatkoa ajatellen. Kello oli n 22.30.
No taksi alle ja apteekkiin hakemaan kipulääkkeitä. Muuten ihan hyvä ,mutta oli väärälle lomakkeelle kirjoitettu se kipluääkemääräys ,eikä apteekki voinut toimittaa sitä.

Takaisin taksilla keskussairaalaan ,jossa kerroin ettei resepti kelpaa/ja apteekki on jo kaiken lisäsi jo menossa kiinni.
Ratkaisu olikin sitten yllättävän helppo: lääkäri kertoi ,ettei heillä ole oikeita reseptilomakkeita ja otti sen aikaisemmin kirjoittamansa reseptin haltuunsa ja
neuvoi menemään seuraavana päivänä omalle terveysasemalle ,jossa omalääkäri tai päivystäjä kirjoittaa reseptin. Yritin kertoa ,ettei lääkärille saa vastaanottoaikaa viikkoihin ja ettei paikallinen päivystäjä ko reseptiä kirjoita. Ei mennyt perille - oli varmaan vääränlaista rautalankaa mitä yritin Herr Doktorille taivuttaa.

Taksiin ja kotiin.
Yö tuli taas valvottua.

Perjantaina 26.10. heti aamukahdeksalta soitin Viitasaarelle päivystykseen ja kerroin tilanteen. Ensimmäiseksi ilmoittivat ,eetei päivystyksessä kirjoiteta ko reseptiä ja että toisekseen asia pitää selvittää keskussairaalan kanssa ,koska sillähän se epäselvyys on tullut. Sic !

Soitin sitten heti keskussairaalan TK:puolelle. Sieltä ilmoitettiin kategorisesti ,ettei asia kuulu enää heille ,vaan se on paikallisen terveyskeskuksen hoidettava !

Särky jatkuuu...... niin varmaan tämä blogikin kunhan saan uusia ihmeellisiä kokemuksia tästä "PARAS"-hsnkkeesta.

Toistaiseksi ainoa instanssi ,joka asiassa on auttanut ovat pari taksikuljettajaa.
(Yön kuviot kuljettajana ollut taksimies tokaisi ,että väittäisi tapahtumaketjua suoralta kädeltä valheeksi ,ellei olisi itse nähnyt ja kuullut)

Jatkuu iltapäivällä 26.10.
Keskussairaalasta aamulla lupasivat soittaa Viitasaaren terveyskeskukseeen ,että homma hoituisi edes jotenkin. Eivät ole soittaneet.
Kumpikin heittää vastuuta toisilleen.
Yön teksitit eivät kuulema näy Viitasaarella. Lupasivat ajan klo 15.40. Lupailivat saada aikaiseksi ainakin lyhytaikaisen kivunlievityksen.

Jatkuu päivystysvastaanotolla käynnin jälkeen...
Pääsin lääkärin vastaanotolle - neuvoi varaamaan ajan ihan oikealle vastaanotolle ja
kirjoitti lääkemääräyksen kipulääkkeistä. Karu totuus paljastui sitten apteekissa:
KO KIPULÄÄKETTÄ SAADAAN AIKAISINTAAN ENSI VIIKON TIISTAINA !!!!



Ehkä on parasta lopettaa tämä tarina nyt. Ja onhan se lohdullista ,että edes taksipalvelut toimivat aikalailla hyvin.

Allegro moltosta ritardandoon

Niinhän sitä sanotaan ,ettei vanhuus tule yksin. Eipä varmaan tulekaan ja onhan siinä varmaan omat varjopuolensa. Mutta toisaalta vanhempana voi paremmin ja kohtalaisen hyvällä omallatunnolla toteuttaa mielitekojaan ja päähänpistojaan.

Niinpä höynäytin itseni ostamaan ensi stagepianon ja sitten vielä jatsilootan. Kotimusisoinnin mieleleenpalauttaminen on ollut toisaalta hyvin terapeuttinen kokemus.
Yllättävästi asiat palautuvat yli neljän vuosikymmenen takaa. Ja onneksi muuttoruletissa ei tullut hävitettyä niitä liki kymmentä mapillista nuotteja.

Totuuden nimessä on myönnettävä ,että vuosien kuluessa on käsien motoriikka senverran muuttunut että entisestä esitystavasta tulee allegro molton sijasta usein ritartando.

Stagepianon tilasin Musikhaus Thomannilta Saksanmaalta ja liki kolmenkymmenen kilon
painoinen miehenmittainen paketti tuotiin kotiovelle 12 €:n rahtimaklsulla.
On muuten palvelultaan erinomainen firma tuo Musikahaus Thomann. Ja tarvittaessa tulee ymmärretyksi vaikka savon murteella.

Kitaraa metsästin jokusen kuukauden. Sitä en oikein uskaltanut nettikaupasta tilata.
Piti päästä edes jossainmäärin kokeilemaan ja testaamaan "tatsi". Lähiseudulla ei vain oikein ole musikkikauppoja - pitää matkailla vähiontään sata kilometriä ennenkuin pääsee soittimia käpälöimään.

Kävin ensin Jyväskylässä Musikantissa ,mutta katsoivat varmaankin minut liian vanhaksi - ei kannata uhrata ruutia variksiin.
Kemppaisen jyrki antoi sitten vinkin käydä Seinäjoella TopSoundissa (kiitros vinkistä).
Otinpa sitten suunnan Seinäjoelle ja tarkoitus oli katsastaa Top Sound ,Markun Musiikki ja Musiikki Järvenpää. Aloitin Top Soundista ja siellä kokeilin paria Epiphonea ja sitten sattui käsiin Deanin Palomino - ulkonäkö kuin 40-50 luvulta ,painavahko järkäle ,täysakustinen koppa ,akustinen ääni mukavaa vintagea ,soitettavuus ihan ok ,erinomaiset (90:set mikit) eikä hintakaan ollut paha. Kun sain siihen vielä tingattua
parit kunnolliset flatwoundit oli kauppa selvä. Muissa kaupoissa en enää käynyt.
Olihan melkoisen huima valikoima kitaroita myymälässa noilla seinäjokelaisilla.

Nuottipulaan on netti melkoisen hyvä väline - ensinnäkin tulostettavia pdf-nuottilehtiä on saatavissa runsaasti.(melkoisen paljon ilmaismateriaaliakin).
Siiten vielä notaatio-ohjelmalla saa printattua netistä ladattavien midi-tiedostojen nuotit. Ja kaiken lisäksi ne on tosi helppo transponoida sopivaan sävellajiin ohjelmallisesti.

PS.
Olen tuossa tehnyt/testaillut puisia plektroja. Eri puulajeista ja eri tavoin valmistettuna ja pintakäsiteltynä. Tuloksena mielenkiintoisia soundisävyjä ja
erilaista soitettavuutta. Sanoisinko että puusta pitkään.......

Itella

Itella (ent Posti) nykyiseltä aputoiminimeltään "Vie ite" se jaksaa aina yllättää.
Lähetyksen liikenopeus järjestelmässä lienee lainattu nyt EU-aaikaan espanjan siruetanalta.

Tilasin tuolta Saksanmaalta uudet kielisatsit ja ym tarvikkeita kitaraan.
Sikäläinen postimyyntifirman lähettämä seurantakoodi mahdolllistaa lähetyksen lähes reaaliaikaisen sseurannan logistiikkahirmujen koneistoissa: Deutsche Postin ja tytäryhtiö Itellan järjestelmissä.


Lähetys on lajiteltu.
Rekisteröinti: 29.9.2012 klo 11:18
Paikka: ITELLAN LOGISTIIKKAKESKUS 01010

Lähetys on saapunut kohdemaahan.
Rekisteröinti: 29.9.2012 klo 11:06
Paikka: ITELLAN LOGISTIIKKAKESKUS 01010

Lähetys on rekisteröity.
Rekisteröinti: 29.9.2012 klo 11:06
Paikka: ITELLAN LOGISTIIKKAKESKUS 01010

Lähetys on lähtenyt Suomeen.
Rekisteröinti: 27.9.2012 klo 05:06:00
Paikka: Ulkomaa/Foreign country 01000

Lähetys on postitettu lähtömaassa.
Rekisteröinti: 26.9.2012 klo 15:15:00
Paikka: Ulkomaa/Foreign country 01000

Kuten seurantatiedoista ilmenee kulki lähetys ensimmäiset lähes tuhat kilometriä
alle vuorokaudessa !

Itämeren ylitykseen menikin jo sitten rapiat kaksi vuorokautta.

Seuraavaksi Itellan logistiikkakeskus on saanut lähetystä siirreltyä ilmeisesti sisällään kolmisensataamertiä seuraavan reilun kolman vuorokauden aikana (2.10 klo 11.30

Matkaa tulta logistiikkakeskuksesta on kotiovelle kuitenkin senverran reilusti ,että jollei nopeus ratkaisevasti parane, niin uusilla kielillä soitellaan ensi vapun juomalauluja !

Oppia ikä kaikki

Minulle selvisi kahdessa vuorokaudessa ainakin yksi syy putaalaisten tuntemaan epäluuloon kuntaliitosta kohtaan. Aavistelevat varmaan ,että kuntaliitoksen myötä kaikki yhtenäistetään samaan muottiin. Ja siinä yhtenäistämisessä luultavasti menetettäisiin erinomaisia toimintamalleja.
Tuossa viikolla minulla kävi onni ja epäonni samalla kertaa. Epäonnea oli ,että sairastuin ja hyvää tuuria se ,että Viitasaaren terveyskeskuksen vuodeosasto oli täynnä ja minut passitettiin Pihtiputaan sairaalaan. Olin siellä potilaana puolen viikoa. Sympatiaa ,ystävällisyyttä ,huolenpitoa ,palvelualttiutta sisääntulosta alkaen. Mallia kannattaisi "isonveljen" ottaa.
Suurkiitos ja hyvää kesänjatkoa Pihtiputaan sairaalan väelle !

PS. Lisäys tekstiin 2.8.2012 klo 19.50
Tänään tuli lasku terveyskeskuksen hoidosta. Oli muuten hoitopäivä samanhintainen kuin Viitasaarellakin. Toisaalta olisivat voineet laskuttaa selvästi enemmänkin kun oli se hoito kertaluokkaa parempaa kuin Viitasaarella !
No kerrankin tuli vastinetta rahoille !

Monta ajopeliä ja kaksi Autoa - yli miljoonan kilometrin reissu

Työantajan ajopelivalikoima oli hyvin kirjava:Gaz ,Uaz ,Reppuselkäladoja ,Saab 96 ,Saab 99 ,Toytotan maastureita ,Transitteja Land Rovereita Volkkarin Syncroja ja erilaisia leasingautoja pikkupösöstä mersuun.
Omassa ajossa on ollut ainakin pikamuistellen seuraavanlaista kalustoa:
Skoda Octavia Super ,Ford Anglia ,Sunbeam 900, Wartburgeja eri malleja parkkipaikallinen, Lada samaroita pari kappaletta ,Fiat Stilo ,Kia Cerato, VW Golf Variant ja VW Tiguan.

Tietä on piisannut - ja kokemuksia. Skoda , Anglia takavetoisia ,kohtuullisen heikkotehoisia ja jäykän taka-akselinsa kanssa ei niin kovin loistokkaita ajettavia.
Skodassa paljon pikkuvikoja, Angliassa taas Lucaksen sähkövehkeet ,ja luukashan oli mies ,joka keksi pimeyden. Toisaalta 60-luvun tiestö ei Viitasaarella tarjonnut kovinkaan huimia mahdollisuukksia - mutta piisasihan jännitystä.

Sumppi oli loistava ajettava - muuten vikaherkka ja pieni kuin pystykorvan koppi.

Wartburgeilla taittui paljon kilometrejä. Siinä sai paljon autoa markalla. Tilava ,etenkin farmarimalli. Halpa kuin maitokärryt. Yksinkertaisempi rakenne kuin Soliferin mopossa ,helppo huoltaa ja korjata vaikka tien päällä. Tuli joskus askarreltua Löytänällä linja-autopysäkillä uusi kannentiiviste koneeseen. (Ennenkuin oppi ,että kannentiivisteen sai kestämään ,kun pisti kiinnityspultteihin puoli kiloa enemmän momenttia kuin huoltokirja ilmoitti.) Ja huoltoaseman asentaja otti rokulipäivän ,kun sille ehdotti sytytyksen säätämistä.
Loppujen lopuksi kuitenkin hyvin luotettava ajopeli ,kun sen tavoille oppi. Lähti käyntiin avaimella vaikka millaisella hirmupakkasella ja hakkasi maastoajossa monet ns oikeat maasturit. Erinomainen innovaatio oli vapaakytkin - sen käyttö säästi keskimäärin 1½ litraa menovettä satasella.

Ladat olivat perusjyriä - pikkuvikoja kohtuullinen määrä, ajettavuus kohtuullinen.

Fiat Stilo oli loistava ajettava silloin kun onnistui löytämään alleen hyväpintasta asfalttia ja kun se sattui olemaan kunnossa. Pikkuvikojen kokoomateos. Maavara oli onnettoman pieni.

KIA Cerato oli kohtuullisen hyvä ajettava ja varsin luotettava. Toimi niisanotusti kuin "junan vessa". Maavaraa ei ollut siinäkään kovin paljoa. Kala- ja marjareissuilla vaikeuksia pienen maavaran takia.

VW Golf Variant 2,0 TDi DSG - loistopeli ,ajettavuus erittäin hyvä,tehokas ,pieni kulutus,tilava,tosi vähäinen huollon tarve ja DSG-vaihteisto kruunasi kokonaisuuden.
Omassa käytössä käytettävyyttä lisäsi vielä tehdasvarusteena ns huonon tien alusta.
Hienman korkeampi maavara ja jäykempi jousitus. Toimi loistavasti myös matkailuvaunun veturina.

Nyt ajokkina tuore VW Tiguan Sport&Style 2.0 TDI 4Motion DSG. Jos en olis koeajanut sitä aikaisemmin ,olisi ensikokemus ollut mykistävä. Loistava ajettavuus ,hiljainen ,erinomainen varustelu ja uskomaton etenijä huonossa kelissä. Savivuoren tiellä sisarenpojan ensikommentti oli: Eihän tuonne pääse kunnolla edes mönkkärillä !

Tiguanin ajovalojen Light Assist järjestelmä on ensikertalaiselle kokemus sinänsä -turha siitä on kirjallisesti selitellä - se on itse koettava.
Yksinkertaisesti parhaat koskaan ja missään näkemäni ajovalot!
Ja DSG automaatista en luovu - tai sitten pitää mennä taksilla (ja siinäkin mielellään DSG takaamassa pehmeän kyydin)

PS. 4.4.2012
Viimeksi ,kun tulin sairaalasta Jyväskylästä n viikko sitten, piti odotella puolisen tuntia keskussairaalan taksitolpalla ,että sai kyydin DSG vaihteistoisella uudella Passatilla ! Kannatti odottaa.

Arrmeijan karppausta ?

Nyt se sitten konkretisoituu tuo maavoimien helikoperihankinta ja sen seurannaisvaikutukset. Ostettiin helikopterit rauhanajan leluiksi ,joita ei voida omasuojan puuttumisen takia käyttää kriisiaikana. Kun olisi tarvittu vielä tuplamäärä lisää rahaa niihin taistelukoptereihin omasuojaa varten. Nyt kun pitää säästää noiden koptereiden ,niiden ylläptojärjestelmän ja henkilöstön verran joudutaan ajamaan alas varuskuntia ja puolustuskykyä melkoisen ratkaisevalla tavalla. Mitäpä näillä koptereilla saadaan aikaan ? Rauhan aikana niillä voidaan siirtää puoli pataljoonaa suhteellisen nopeasti paikasta toiseen (tosin ilman raskasta kalustoa - autoilla/paseilla tms se joukon siirto veisi luultavasti tunnin tai kaksi kauemmin,mutta eihän se olisi niin näyttävää ja kallista ja lisäksi siinä kulkisi se raskas kalusto mukana). Ja sodan aikana ne toimivat kertakäyttömaaleina vastustajan ilmavoimille tai ilmatorjunnalle. Ratkaisevin menetys on kuitenkin kriisiajan reservin kutistaminen ja koulutuksesta tinkiminen. Tulevaisuudessa on pakko vetää raja jonnekin missä puolustettavaa aluetta pienennetään - joukot eivät vain riitä. Onko ne rajat sitten Salpausselällä ja Kymijoessa jää nähtäväksi.

VAALIT MIELENI MUKAAN !

Tätä on odotettu.
Onnea Sauli ja Kiitokse tukijoille

Olinkohan Nordean etuavainpremiumasiakas vai lypsettävä ?

Ollessani takavuosina 90-luvulla ostamassa nykyistä asuntoani pyysin lainatarjousta Viitasaarella Nordea pankista. Asiasta keskusteltaessa kyseisen konttorin "pankinjohtaja" yllättäen esitti vaimolleni ja minulle ,etteihän kauppasumman kokonaisuudessaan tarvitse näkyä kauppakirjassa ,niin jää varainsiirtoverokin pienemmäksi.
Olipahan sellainen esitys etten edes harkinnut senjälkeen ko pankin asiakkauutta.

Seuraavan kerran jouduin tekemisiin Nordean kanssa v 2008.
Tätini kuoli kyseisenä vuonna ja oli Nordean asiakas. Hänellä oli mm rahastosijoituksia reilut 230.000 euroa. Hänen testamenttinsa mukaisesti olimme sisareni kanssa ainoat edunsaajat ,koska rintaperillisiä ei ollut. Testamentin moiteaikahan on lain mukaan yksi vuosi ,ja tuon vuoden aikana varoihin ei testamentin saajat voi vaikutta millään tavoin. Kuitenkin ko vuoden aikana Nordea ilman minkäänlaista toimeksiantoa/lisävaltuutusta myi ko sijoitukset ja osti osuuksia muista rahastoista ja samalla pääomasta kuihtui sopivasti parikymmentätuhatta euroa.

No ei kaksi kolmannetta.
Äitini ,joka oli Nordean asiakas menehtyi toukokuussa 2011. Perunkirjoitus toimitettiin ajallaan ja jakosopimuksen sisareni ja minun välillä laati lakimiehemme. Nyt kuitenkaan ko jakosopimus ja perukirja eivät olleet Nordealle riittävä peruste jaon toimttamiseksi ja varojen siirtämiseksi viivytyksettä perillisten tileille. Melkein kolme viikkoa meni ,ennenkuin Nordea löysi lukutaitoisen henkilön ymmärtämään jakosopimuksen ja suoostui varojen siirtämiseen !

Jatkossa kavahdan takuulla ,jos joku esittää minulle asiointia Nordean kanssa tai kautta !