Viikko sitten oli paikallislehdessä (Viitasaaren Seutu) ujo nimimerkki "Nuotin vierestä" ottanut voimakkaasti kantaa paikalliseen kirkkomusiikkiin. Se ,että
kannanotto kohdistuu nimellä henkilöön ja että arvijoitsija ei uskalla kirjoittaa omalla nimellään viittaa kahteen asiaan:
1. Kirjoittaja on jostain (poliittisesta) syystä lehden toimituksen erityissuojeluksessa. Yleensä kun kritiikki kohdistetaan henkilöön nimeltä mainiten jo hyvä tapa edellyttää ,että omakin nimi mainitaan.
2. Arvioinnin sisältö osoittaa selkeästi , että kirjoituksen laatijan musiikillinen tietämys rajoittuu siihen tietoon ,että ison rummun lyödessä vasen jalka on maassa.
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Elisako ihana ?
Satu teleoperaattorista sukupuolenvaihtoleikkauksessa.
Tarina alkaa niinkuin sadun pitääkin:
Olipa kerran kauan sitten teleoperaattori Radiolinja. Se ei ollut silloin kovin suuri, mutta sen palvelut toimivat moitteettomasti. Niinpä minäkin ostin radiolinjan GSM liittymän heti kun kuuluvuus ylsi tänne Viitasaarelle ja Huopanankoskelle. Taisin olla ensimmäisiä Radiolinjan asiakkaita tällä alueella. Kaikki toimi vuosia niin kuin pitääkin. Sitten tuli brändin/sukupuolenvaitoleikkaus Radiolinjasta Elisaksi ja samaan aikaan operaattori ilmoitti vaihtavansa liittymäni ns kaksitaajuusliittymäksi ,koska yksitaajuusliittymät lopetetaan. Samassa kirjeessä kerrottiin ,ettei minun tarvitse tehdä asian suhteen mitään. No vaihto tapahtui - muuten sitä en olisi huomannutkaan mutta minulle alkoi tulla kaksi laskua: duo-liittymästä ja sitten vanhasta yksitaajuusliittymästä. Jokusen kuukauden päästä yritin jättää maksamatta sen yksitaajuusliittymän laskun ,joka oli kuulema lopetettu mutta sain pikaisesti maksukehotuksen ja ilmoituksen maksujen siirtymisestä perintään ellei niitä maksettaisi määräpäivään jne.. Yritin pari kertaa soittaa Elisan asiakaspalveluun ,mutta asia ei oiennut. Makselin vuoden päivät laskuja ja sitten sattui tulemaan Elisan edustajia paikkakunnalla silloin vielä toimineeseen ElisaShopit:iin. Menin ja selvitin ongelmaa heille - eivät uskoneet ennen kuin hain laskujen kopiot näytille. Sitten soitettiin taas asiakaspalveluun: Lupasivat lopettaa tuplalaskutuksen, mutta rahojen palautus ei alkuun tullut kuuloonkaan. Vasta kun alettiin puhua asian käsittelystä käräjäoikeudessa asia suostuttiin oikaisemaan - ilman viivästyskorkoa.
Asia olisi ollut puolestani ok - vaikka minkäänlaista pahoittelua saatikka anteeksipyyntöä ei operaattorin taholta tullutkaan. Mutta sitten tuli laajakaista.
Samoihin aikoihin kun Radiolinja meni sukupuolenvaihdosleikkaukseen ja puki hameen päälleen ja vaihtoi nimensä Elisaksi olin tilannut sieltä myös laajakaistaliittymän. Sen osan ajasta ,kun liittymä oli kunnossa homma pelasi. Mutta aina kun liittymässä tuli ongelmia (ja niitähän tuli), alkoi melkoinen sirkus ko operaattorin teknisen asiakaspalvelun/asiakaspalvelun/vastaaja-automaattien kanssa. Kun Elisan asiakaspalveluun soittaa toimimattomasta laajakaistayhteydestä ,niin iloinen automaatti kertoo, että voit tehdä ilmoituksen myös internetissä osoitteessa.... SIC ! Ennekuin operaattorin päässä sai muuta aikaan kuin taukomusiikinsoittoa ,tarvittiin yleensä aina vähintään puolenkymmentä soittoyritystä ja minimissään puoli tuntia aikaa. Sitten kun sieltä sai elävän olennon langanpäähän tarina alkoi yleensä sillä, että minulla on viallinen/vanha/yhteensopimaton tietokone, ohjelma tai modeemi ,joita en osaa käyttää, tai olen lähes idiootti. Seuraavaksi ilmoitettiin ,että jos vika on kotiverkossa tai minun laitteissani, tulee lasku. Kun tämä laskulla uhkailuvaihe (ihme kun eivät kyselleet vakuuksia tai takaajia) vihdoin saatiin ohitettua suostui ylläpito viimein tekemään tarkistuksen, että josko vika olisikin operaattorin systeemeissä. Joka ainoa kerta vika oli operaattorin laitteissaa/asetuksissa. (Täytyy ihailla sitä arroganssin määrää, mikä sinne asiakaspalveluun on saatu kerättyä.)
Viidestoista kerta oli minulle liikaa - kyllästyin sitten tähän "Ihanaan" Elisaan ja siirsin liittymät muille operaattoreille. Mutta eipä sekään toiminut kitkattomasti: Ensin matkapuhelinliittymän kohdalla homma uhkasi kaatua Elisan yksipuolisesti solmimaan määräaikaiseen sopimukseen. Pyysin kopiota tai dokumenttia tilauksesta/vast - ei löytynyt. Ja ykskaks se ei ollutkaan määräaikainen sopimus. Seuraavaksi tökki laajakaistan siirto: Elisa pätkäisi yhteydet poikki vuorokautta ennen liittymän siirtoa. Kiusa se on pienikin kiusa. M.O.T.
Mikä oli tarinan opetus ? Varo operaattoreita - ainakin jos niillä on naisen nimi !
Ja sitten lopuksi operaattori vaihtui - en kenties saanut puolta valtakuntaa ,mutta luultavasti paremman palvelun liittymän.
Senpituinen se.
Tarina alkaa niinkuin sadun pitääkin:
Olipa kerran kauan sitten teleoperaattori Radiolinja. Se ei ollut silloin kovin suuri, mutta sen palvelut toimivat moitteettomasti. Niinpä minäkin ostin radiolinjan GSM liittymän heti kun kuuluvuus ylsi tänne Viitasaarelle ja Huopanankoskelle. Taisin olla ensimmäisiä Radiolinjan asiakkaita tällä alueella. Kaikki toimi vuosia niin kuin pitääkin. Sitten tuli brändin/sukupuolenvaitoleikkaus Radiolinjasta Elisaksi ja samaan aikaan operaattori ilmoitti vaihtavansa liittymäni ns kaksitaajuusliittymäksi ,koska yksitaajuusliittymät lopetetaan. Samassa kirjeessä kerrottiin ,ettei minun tarvitse tehdä asian suhteen mitään. No vaihto tapahtui - muuten sitä en olisi huomannutkaan mutta minulle alkoi tulla kaksi laskua: duo-liittymästä ja sitten vanhasta yksitaajuusliittymästä. Jokusen kuukauden päästä yritin jättää maksamatta sen yksitaajuusliittymän laskun ,joka oli kuulema lopetettu mutta sain pikaisesti maksukehotuksen ja ilmoituksen maksujen siirtymisestä perintään ellei niitä maksettaisi määräpäivään jne.. Yritin pari kertaa soittaa Elisan asiakaspalveluun ,mutta asia ei oiennut. Makselin vuoden päivät laskuja ja sitten sattui tulemaan Elisan edustajia paikkakunnalla silloin vielä toimineeseen ElisaShopit:iin. Menin ja selvitin ongelmaa heille - eivät uskoneet ennen kuin hain laskujen kopiot näytille. Sitten soitettiin taas asiakaspalveluun: Lupasivat lopettaa tuplalaskutuksen, mutta rahojen palautus ei alkuun tullut kuuloonkaan. Vasta kun alettiin puhua asian käsittelystä käräjäoikeudessa asia suostuttiin oikaisemaan - ilman viivästyskorkoa.
Asia olisi ollut puolestani ok - vaikka minkäänlaista pahoittelua saatikka anteeksipyyntöä ei operaattorin taholta tullutkaan. Mutta sitten tuli laajakaista.
Samoihin aikoihin kun Radiolinja meni sukupuolenvaihdosleikkaukseen ja puki hameen päälleen ja vaihtoi nimensä Elisaksi olin tilannut sieltä myös laajakaistaliittymän. Sen osan ajasta ,kun liittymä oli kunnossa homma pelasi. Mutta aina kun liittymässä tuli ongelmia (ja niitähän tuli), alkoi melkoinen sirkus ko operaattorin teknisen asiakaspalvelun/asiakaspalvelun/vastaaja-automaattien kanssa. Kun Elisan asiakaspalveluun soittaa toimimattomasta laajakaistayhteydestä ,niin iloinen automaatti kertoo, että voit tehdä ilmoituksen myös internetissä osoitteessa.... SIC ! Ennekuin operaattorin päässä sai muuta aikaan kuin taukomusiikinsoittoa ,tarvittiin yleensä aina vähintään puolenkymmentä soittoyritystä ja minimissään puoli tuntia aikaa. Sitten kun sieltä sai elävän olennon langanpäähän tarina alkoi yleensä sillä, että minulla on viallinen/vanha/yhteensopimaton tietokone, ohjelma tai modeemi ,joita en osaa käyttää, tai olen lähes idiootti. Seuraavaksi ilmoitettiin ,että jos vika on kotiverkossa tai minun laitteissani, tulee lasku. Kun tämä laskulla uhkailuvaihe (ihme kun eivät kyselleet vakuuksia tai takaajia) vihdoin saatiin ohitettua suostui ylläpito viimein tekemään tarkistuksen, että josko vika olisikin operaattorin systeemeissä. Joka ainoa kerta vika oli operaattorin laitteissaa/asetuksissa. (Täytyy ihailla sitä arroganssin määrää, mikä sinne asiakaspalveluun on saatu kerättyä.)
Viidestoista kerta oli minulle liikaa - kyllästyin sitten tähän "Ihanaan" Elisaan ja siirsin liittymät muille operaattoreille. Mutta eipä sekään toiminut kitkattomasti: Ensin matkapuhelinliittymän kohdalla homma uhkasi kaatua Elisan yksipuolisesti solmimaan määräaikaiseen sopimukseen. Pyysin kopiota tai dokumenttia tilauksesta/vast - ei löytynyt. Ja ykskaks se ei ollutkaan määräaikainen sopimus. Seuraavaksi tökki laajakaistan siirto: Elisa pätkäisi yhteydet poikki vuorokautta ennen liittymän siirtoa. Kiusa se on pienikin kiusa. M.O.T.
Mikä oli tarinan opetus ? Varo operaattoreita - ainakin jos niillä on naisen nimi !
Ja sitten lopuksi operaattori vaihtui - en kenties saanut puolta valtakuntaa ,mutta luultavasti paremman palvelun liittymän.
Senpituinen se.
maanantai 20. huhtikuuta 2009
Akupunktuuri
Nyt kun nuo vaihtoehtohoidot ovat kovasti ajankohtainen keskustelunaihe, niin tässä olisi ensimmäinen neulanpisto:
Suomen Tietotoimisto julkaisi alkukuusta oheisen Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen selvityksen:
Viitasaarella Suomen toiseksi tehottomin terveyskeskus
8.4.2009 17:53
Terveyskeskusten tehokkuus tutkittiin.
Jonna Rusanen, STT
Viitasaaren terveyskeskus ja Äänesseudun terveyskeskus ovat Suomen toiseksi ja kolmanneksi tehottomimmat terveyskeskukset. Tiedot käyvät ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksestä. Vuoden 2006 tietoihin perustuvan selvityksen mukaan tehottomin terveyskeskus on Kauniaisissa. Listan kolme tehottominta toimivat vain 85 prosentin tehokkuudella.
Listan kärkipäässä sen sijaan ovat Kihniön, Malmin ja Forssanseudun terveyskeskukset, jotka toimivat lähes täydellä, 98 prosentin, tehokkuudella. Tehokkuuslistan julkaisi MTV3 verkkosivuillaan.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan esimerkiksi henkilöstön suuri vaihtuvuus sotkee terveyskeskusten toimintaa.
- Vaihtuvuus ja sairauspoissaolot sekä jossakin määrin henkilöstörakenne. Tottakai sellaisten terveyskeskusten toiminta, joilla on vaikeuksia saada lääkärin virkoja täytettyä, kärsii kaikella tavalla, myös tehokkuuden suhteen, kommentoi VATT:n tutkimuspäällikkö Kalevi Luoma.
Tutkijat kohentaisivat työntekijöiden työoloja sekä yhdistäisivät pienempiä terveyskeskuksia ja laboratorio- ja röntgenpalveluja. Tehostamisen tarvetta on hallinnossa ja tietojärjestelmien käytössä. Lisäksi työntekijöitä pitäisi olla töissä riittävästi erityisesti ruuhkahuippujen aikaan.
Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollosta voitaisiin säästää 200 miljoonaa euroa, jos kaikki terveyskeskukset toimisivat yhtä tehokkaasti kuin tuottavimmat keskukset.
Luoman mukaan tutkimuksessa ei löytynyt yhtä syytä tehokkuuseroille, vaan kyse on monen tekijän summasta.
Luoma pitää toimivimpana noin 25 000 asukkaan terveyskeskusta. Isoimmissa keskuksissa johtaminen alkaa olla ongelma ja pienemmissä pulmaksi voi muodostua työntekijöiden saaminen.
- Eivät kaikki pienet terveyskeskukset toimi huonosti, mutta se riski on olemassa. Virkoja ei saada täytettyä tai on paljon sairauspoissaoloja. Kaikissa kokoluokissa löytyy tehokkaita ja tehottomia.
VATT sekä Kuluttajatutkimuskeskus etsivät terveyskeskusten tehokkuuseroille selityksiä 49 terveyskeskuksen toiminnasta.
Asianlaitaa on moni epäillyt ,mutta nyt se sai konkreettisen varmennuksen. Kauniaisten terveyskeskuksen tehottomuus ei sikäläisiä asiakkaita varmaankaan häiritse, siellä kaupungilla piisaa pelimerkkejä ja tehottomuus paikataan palkkaamalla lisää väkeä, ja palvelujen runsaalla ostolla, jolloin asiakkaan kokemus palvelutasosta senkuin paranee.
Veloissa ja kasvavassa rahapulassa rypevällä Viitasaaren kaupungilla ei tuohon tehottomuuteen juurikaan olisi varaa. Milloinkahan asiaan reagoidaan ? Vai leimataanko tutkimus väärin tehdyksi, vääristelyksi vai yritetäänkö vaieta kuoliaaksi ?
Muistan hyvin edellisen kaupunginjohtajan sanat kaarevan valtuustosalin pöydän takaa silloin kun takavuosien terveydenhoidon kuntayhtymää paniikissa purettiin: MINÄ hoidan ja takaan ,että palvelut toimivat !
Viitasaarella ongelma pääasiassa johtuu johtamisesta - tai paremminkin johtamisen puutteesta:
Aikanaan, kun terveydenhoidon kuntayhtymä ajettiin alas, ei luottamushenkilöillä eikä sen enempää virkamiehilläkään ollut rohkeutta puuttua - saatikka korjata - tiedettyjä ongelmia.
Ensin pelleiltiin ongelmien kanssa yksinään ja nyt sitten Viitaunionissa. Kunnallisilta päättäjiltä puuttuu sekä rohkeus että halu (kenties puuttuu kykykin) tarttua ongelmiin ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.
Päättäjänä on tietysti hienoa olla "mukava mies" ja ainahan voi lykätä ikäviä päätöksiä lähes maailman tappiin ja sysätä vastuun niistä muille: Kyllähän minä ,mutta kun muut vaativat...
Mutta ei vain näy pöytäkirjoissa esityksiä toimenpiteistä eikä myöskään eriäviä mielipiteitä.
Helposti kuvitellaan ,että johtaminen ja johtajuus julkishallinnossa sisältää mukavia palavereja, seminaareja, kokkareita, tutustumismatkoja ja miellyttäviä päätöksiä sekä eturivin istumapaikat paikallisissa kulttuuritapahtumissa.
Johtajuuteen liittyvä vastuu vain tuntuu unohtuvan kovin usein.
Hyvään johtamiseen kuuluu myös se ,että ns ikäviä päätöksiä on kyettävä tekemään myös hyvinä aikoina. Silloin riski joutua kriisijohtamiseen ,jossa päätöksenteko tapahtuu pakon edessä ja paniikissa pienenee.
Nykyinen tilanne on suoraa jatkumoa monien vuosien "nyökyttelyjohtamiselle".
Lisäksi korjaavia toimenpiteitä varmaankaan ei edesauta päättäjien kolmoisrooli:
-johtavassa asemassa kunnallisessa päätöksenteossa
-johtavassa asemassa ongelmakohteen hierarkiassa
-työntekijän rooli päätösten kohteena
Tarvittaviin rakenteiden muutoksiin on lähes mahdoton päästä - päättäjinä kun istuu joko päätösten kohteena olevia, heidän sukulaisiaan,, perheenjäseniään tai naapureitaan tai ainakin aateveljiään tai -tovereitaan.
Ongelmia on rakennettu ihan itse: Johtavien viranhaltijoiden siirtyminen osa-aika eläkkeelle nykyisessä määrin osoittaa vain päätöksentekijöiden kyvyttömyyttä nähdä syntyviä ongelmia. Työnantajahan nuo järjestelyt viime kädessä päättää.
Monessa muussakin ns kuralle menneessä asiassa olen kuullut päätöksentekijöiden sanovan: Eihän sitä silloin arvannut !
Onko näin, että päätökset tehdään arvausten perusteella ? Ei se ole häpeä ,jos ei jotain asiaa tiedä - tietämättömyys vain pitää tunnustaa ja ottaa asiasta selvää tai kysyä sellaisilta henkilöiltä ,jotka tietävät. Mutta päätöksenteko tietämättömänä on häpeä !
PS. Jossain haastattelussa kerrottiin ,ettei negatiivista potilaspalautetta/valituksia ole juurikaan tullut. Tuli mieleen, että viitasaarelaisen hallintokulttuurin tuntevien ihmisten itsesuojeluvaisto vähentää heidän haluaan tehdä reklamaatioita - ainakaan avoimesti ja omalla nimellään.
Suomen Tietotoimisto julkaisi alkukuusta oheisen Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen selvityksen:
Viitasaarella Suomen toiseksi tehottomin terveyskeskus
8.4.2009 17:53
Terveyskeskusten tehokkuus tutkittiin.
Jonna Rusanen, STT
Viitasaaren terveyskeskus ja Äänesseudun terveyskeskus ovat Suomen toiseksi ja kolmanneksi tehottomimmat terveyskeskukset. Tiedot käyvät ilmi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen selvityksestä. Vuoden 2006 tietoihin perustuvan selvityksen mukaan tehottomin terveyskeskus on Kauniaisissa. Listan kolme tehottominta toimivat vain 85 prosentin tehokkuudella.
Listan kärkipäässä sen sijaan ovat Kihniön, Malmin ja Forssanseudun terveyskeskukset, jotka toimivat lähes täydellä, 98 prosentin, tehokkuudella. Tehokkuuslistan julkaisi MTV3 verkkosivuillaan.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) sekä Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan esimerkiksi henkilöstön suuri vaihtuvuus sotkee terveyskeskusten toimintaa.
- Vaihtuvuus ja sairauspoissaolot sekä jossakin määrin henkilöstörakenne. Tottakai sellaisten terveyskeskusten toiminta, joilla on vaikeuksia saada lääkärin virkoja täytettyä, kärsii kaikella tavalla, myös tehokkuuden suhteen, kommentoi VATT:n tutkimuspäällikkö Kalevi Luoma.
Tutkijat kohentaisivat työntekijöiden työoloja sekä yhdistäisivät pienempiä terveyskeskuksia ja laboratorio- ja röntgenpalveluja. Tehostamisen tarvetta on hallinnossa ja tietojärjestelmien käytössä. Lisäksi työntekijöitä pitäisi olla töissä riittävästi erityisesti ruuhkahuippujen aikaan.
Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan perusterveydenhuollosta voitaisiin säästää 200 miljoonaa euroa, jos kaikki terveyskeskukset toimisivat yhtä tehokkaasti kuin tuottavimmat keskukset.
Luoman mukaan tutkimuksessa ei löytynyt yhtä syytä tehokkuuseroille, vaan kyse on monen tekijän summasta.
Luoma pitää toimivimpana noin 25 000 asukkaan terveyskeskusta. Isoimmissa keskuksissa johtaminen alkaa olla ongelma ja pienemmissä pulmaksi voi muodostua työntekijöiden saaminen.
- Eivät kaikki pienet terveyskeskukset toimi huonosti, mutta se riski on olemassa. Virkoja ei saada täytettyä tai on paljon sairauspoissaoloja. Kaikissa kokoluokissa löytyy tehokkaita ja tehottomia.
VATT sekä Kuluttajatutkimuskeskus etsivät terveyskeskusten tehokkuuseroille selityksiä 49 terveyskeskuksen toiminnasta.
Asianlaitaa on moni epäillyt ,mutta nyt se sai konkreettisen varmennuksen. Kauniaisten terveyskeskuksen tehottomuus ei sikäläisiä asiakkaita varmaankaan häiritse, siellä kaupungilla piisaa pelimerkkejä ja tehottomuus paikataan palkkaamalla lisää väkeä, ja palvelujen runsaalla ostolla, jolloin asiakkaan kokemus palvelutasosta senkuin paranee.
Veloissa ja kasvavassa rahapulassa rypevällä Viitasaaren kaupungilla ei tuohon tehottomuuteen juurikaan olisi varaa. Milloinkahan asiaan reagoidaan ? Vai leimataanko tutkimus väärin tehdyksi, vääristelyksi vai yritetäänkö vaieta kuoliaaksi ?
Muistan hyvin edellisen kaupunginjohtajan sanat kaarevan valtuustosalin pöydän takaa silloin kun takavuosien terveydenhoidon kuntayhtymää paniikissa purettiin: MINÄ hoidan ja takaan ,että palvelut toimivat !
Viitasaarella ongelma pääasiassa johtuu johtamisesta - tai paremminkin johtamisen puutteesta:
Aikanaan, kun terveydenhoidon kuntayhtymä ajettiin alas, ei luottamushenkilöillä eikä sen enempää virkamiehilläkään ollut rohkeutta puuttua - saatikka korjata - tiedettyjä ongelmia.
Ensin pelleiltiin ongelmien kanssa yksinään ja nyt sitten Viitaunionissa. Kunnallisilta päättäjiltä puuttuu sekä rohkeus että halu (kenties puuttuu kykykin) tarttua ongelmiin ja tehdä tarvittavat toimenpiteet.
Päättäjänä on tietysti hienoa olla "mukava mies" ja ainahan voi lykätä ikäviä päätöksiä lähes maailman tappiin ja sysätä vastuun niistä muille: Kyllähän minä ,mutta kun muut vaativat...
Mutta ei vain näy pöytäkirjoissa esityksiä toimenpiteistä eikä myöskään eriäviä mielipiteitä.
Helposti kuvitellaan ,että johtaminen ja johtajuus julkishallinnossa sisältää mukavia palavereja, seminaareja, kokkareita, tutustumismatkoja ja miellyttäviä päätöksiä sekä eturivin istumapaikat paikallisissa kulttuuritapahtumissa.
Johtajuuteen liittyvä vastuu vain tuntuu unohtuvan kovin usein.
Hyvään johtamiseen kuuluu myös se ,että ns ikäviä päätöksiä on kyettävä tekemään myös hyvinä aikoina. Silloin riski joutua kriisijohtamiseen ,jossa päätöksenteko tapahtuu pakon edessä ja paniikissa pienenee.
Nykyinen tilanne on suoraa jatkumoa monien vuosien "nyökyttelyjohtamiselle".
Lisäksi korjaavia toimenpiteitä varmaankaan ei edesauta päättäjien kolmoisrooli:
-johtavassa asemassa kunnallisessa päätöksenteossa
-johtavassa asemassa ongelmakohteen hierarkiassa
-työntekijän rooli päätösten kohteena
Tarvittaviin rakenteiden muutoksiin on lähes mahdoton päästä - päättäjinä kun istuu joko päätösten kohteena olevia, heidän sukulaisiaan,, perheenjäseniään tai naapureitaan tai ainakin aateveljiään tai -tovereitaan.
Ongelmia on rakennettu ihan itse: Johtavien viranhaltijoiden siirtyminen osa-aika eläkkeelle nykyisessä määrin osoittaa vain päätöksentekijöiden kyvyttömyyttä nähdä syntyviä ongelmia. Työnantajahan nuo järjestelyt viime kädessä päättää.
Monessa muussakin ns kuralle menneessä asiassa olen kuullut päätöksentekijöiden sanovan: Eihän sitä silloin arvannut !
Onko näin, että päätökset tehdään arvausten perusteella ? Ei se ole häpeä ,jos ei jotain asiaa tiedä - tietämättömyys vain pitää tunnustaa ja ottaa asiasta selvää tai kysyä sellaisilta henkilöiltä ,jotka tietävät. Mutta päätöksenteko tietämättömänä on häpeä !
PS. Jossain haastattelussa kerrottiin ,ettei negatiivista potilaspalautetta/valituksia ole juurikaan tullut. Tuli mieleen, että viitasaarelaisen hallintokulttuurin tuntevien ihmisten itsesuojeluvaisto vähentää heidän haluaan tehdä reklamaatioita - ainakaan avoimesti ja omalla nimellään.
torstai 2. huhtikuuta 2009
"Korpilakiko" voimaan ?
Poliisihallinnon ja poliisilaitosten uudistus potkaisi haja-asutusalueiden väkeä nilkkaan varsin kipeästi. Palvelut koottiin maakuntakeskuksiin ja kansalaisten asiointiaikaa harvoissa periferiaan jätetyissä palvelupisteissä supistettiin roimasti.
Palvelu- ja asiointiaikojen väheneminen ei kuitenkaan kansalaisten kannalta ole asian vakavin pointti. Uudistuksen myötä katosivat viimeisetkin mahdollisuudet tehdä ilmoitus lainrikkomuksista tai saada poliisin apua muuten kuin todella hyvällä tuurilla. Kaikkialta muualta kuin kehäkolmosen sisäpuolelta on nimittäin poistettu mahdollisuus saada poliisi "langan päähän" virka-ajan ulkopuolella. Tämä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta ja on omiaan vähentämään aikanaan varsin suurta poliisiin tunnettua luottamusta. Poliisijohdon ja sisäministeriön vakuuttelut poliisin lisääntyvästä näkymisestä "kentällä" eivät maakuntien keskuskaupunkien ulkopuolella ole toteutuneet.
Sen verran harvinaista herkkua poliisien ilmestyminen periferian taajamien teille tuntuu olevan ,että poliisin tiedottajatkin uutisoivat maakuntalehdessä näyttävästi muutaman viritetyn mopon ja parin holtittomasti autoilevan peräkamaripojan kiinnisaantia kylien raitilla.
Kun kansalainen havaitsee rikollista toimintaa tapahtuvan lähiympäristössään, tulee monelle varmaankin mieleen ajatus ilmoittaa asiasta poliisille. Poliisi on uskomuksen mukaan helppo tavoittaa nykyisenä aikana, onhan suurimmalla osalla ihmisiä matkapuhelin käytössään. Tavoitettavuus onkin useimmiten hyvä - virka-aikana. Tällöin mahdollisuus siihen, että rötöstelijä saadaan kiinni "verekseltä" on olemassa. Mutta jos rötöstely tapahtuu virka-ajan ulkopuolella, onkin poliisin tavoittaminen jo kinkkisempi juttu. Kehäkolmosen ulkopuolella ei taida olla yhtään poliisin puhelinnumeroa ,joka ottaisi ilmoituksen vastaan. Hätäkeskushan ei ilmoitusta ota vastaan ellei uhka kohdistu välittömästi jonkun henkeen ja terveyteen tai ellei kyseessä ole suuret tai jonkun silmäätekevän omaisuusarvot. (ts tapaus ei ole kiireellinen) Hätäkeskuksesta saa vain neuvon palata seuraavana päivänä asiaan poliisin asiakaspalvelupisteessä ,mikäli asia tuntuu edelleen akuutilta. Parhaassa tapauksessa rötöstelystä on tuolloin kulunut 14 tuntia ja viikonlopun kyseessä ollen jo 62 tuntia. Kohtuullinen etumatka konnalle. Nyt kun poliisin palvelut on viety maakunnissa keskimäärin tunnin matkan päähän, on tuon suuruisen tasoituksen antaminen varmaankin tarpeetonta.
Omakohtaista kokemusta yhteydensaannista poliisin sain itsekkin:
Jokunen päivä sitten satuin pari kertaa paikalle ,jossa myytiin mm tupakkatuotteita ns "myymäläautosta"
Tukkupakkauksina toimivat mustat jätesäkit ,eikä kartongeissa ja rasioissa ollut veromerkkiä.
Niinpä mieleeni tuli, ettei homma ollut kaikilta osin ihan normaalia vähittäiskauppaa eikä kenties ihan laillistakaan. Melkoisella varmuudella kyse oli joko salakuljetetun tai varastetun tavaran kauppaamisesta. Niinpä näppäsin tilanteesta pari kuvaa ja yritin ottaa yhteyttä poliisiin. Kävi kuitenkin niin, että kello oli jo hieman yli valtion virka-ajan, joten minkäänlaiseen puhelimeen ei poliisin toimesta ollut ketään vastaamassa.
Joten soitin sitten hätäkeskukseen ja pyysin saada poliisihenkilöä langan päähän. Päivystyshenkilö käski palata asiaan seuraavana päivänä virka-aikana ,mikäli koen sen edelleen aiheelliseksi. Ja neuvoi jättämään moiset asiat ammattilaisten hoidettavaksi. Samalla minua valistettiin ,että moiset soitot, kun kyseessä ei ole kenenkään henkeä tai terveyttä uhkaava tilanne eikä vaarassa ole merkittäviä omaisuusarvoja ei asia kuulu hätäkeskukselle.
Niinpä - kysehän ei ollut omaisuusarvoista - pelkästään lakien noudattamisesta, sehän ei maksa mitään.
Vai onko tarkoitus ,että turvallisuudesta huolehtivat maksukykyisten osalta taajamissa vartiointiliikkeet ja maakuntien periferiassa kansalaiset soveltavat "korpilakia"?
Kyllä me sen tarvittaessa osaamme !
Palvelu- ja asiointiaikojen väheneminen ei kuitenkaan kansalaisten kannalta ole asian vakavin pointti. Uudistuksen myötä katosivat viimeisetkin mahdollisuudet tehdä ilmoitus lainrikkomuksista tai saada poliisin apua muuten kuin todella hyvällä tuurilla. Kaikkialta muualta kuin kehäkolmosen sisäpuolelta on nimittäin poistettu mahdollisuus saada poliisi "langan päähän" virka-ajan ulkopuolella. Tämä lisää kansalaisten turvattomuuden tunnetta ja on omiaan vähentämään aikanaan varsin suurta poliisiin tunnettua luottamusta. Poliisijohdon ja sisäministeriön vakuuttelut poliisin lisääntyvästä näkymisestä "kentällä" eivät maakuntien keskuskaupunkien ulkopuolella ole toteutuneet.
Sen verran harvinaista herkkua poliisien ilmestyminen periferian taajamien teille tuntuu olevan ,että poliisin tiedottajatkin uutisoivat maakuntalehdessä näyttävästi muutaman viritetyn mopon ja parin holtittomasti autoilevan peräkamaripojan kiinnisaantia kylien raitilla.
Kun kansalainen havaitsee rikollista toimintaa tapahtuvan lähiympäristössään, tulee monelle varmaankin mieleen ajatus ilmoittaa asiasta poliisille. Poliisi on uskomuksen mukaan helppo tavoittaa nykyisenä aikana, onhan suurimmalla osalla ihmisiä matkapuhelin käytössään. Tavoitettavuus onkin useimmiten hyvä - virka-aikana. Tällöin mahdollisuus siihen, että rötöstelijä saadaan kiinni "verekseltä" on olemassa. Mutta jos rötöstely tapahtuu virka-ajan ulkopuolella, onkin poliisin tavoittaminen jo kinkkisempi juttu. Kehäkolmosen ulkopuolella ei taida olla yhtään poliisin puhelinnumeroa ,joka ottaisi ilmoituksen vastaan. Hätäkeskushan ei ilmoitusta ota vastaan ellei uhka kohdistu välittömästi jonkun henkeen ja terveyteen tai ellei kyseessä ole suuret tai jonkun silmäätekevän omaisuusarvot. (ts tapaus ei ole kiireellinen) Hätäkeskuksesta saa vain neuvon palata seuraavana päivänä asiaan poliisin asiakaspalvelupisteessä ,mikäli asia tuntuu edelleen akuutilta. Parhaassa tapauksessa rötöstelystä on tuolloin kulunut 14 tuntia ja viikonlopun kyseessä ollen jo 62 tuntia. Kohtuullinen etumatka konnalle. Nyt kun poliisin palvelut on viety maakunnissa keskimäärin tunnin matkan päähän, on tuon suuruisen tasoituksen antaminen varmaankin tarpeetonta.
Omakohtaista kokemusta yhteydensaannista poliisin sain itsekkin:
Jokunen päivä sitten satuin pari kertaa paikalle ,jossa myytiin mm tupakkatuotteita ns "myymäläautosta"
Tukkupakkauksina toimivat mustat jätesäkit ,eikä kartongeissa ja rasioissa ollut veromerkkiä.
Niinpä mieleeni tuli, ettei homma ollut kaikilta osin ihan normaalia vähittäiskauppaa eikä kenties ihan laillistakaan. Melkoisella varmuudella kyse oli joko salakuljetetun tai varastetun tavaran kauppaamisesta. Niinpä näppäsin tilanteesta pari kuvaa ja yritin ottaa yhteyttä poliisiin. Kävi kuitenkin niin, että kello oli jo hieman yli valtion virka-ajan, joten minkäänlaiseen puhelimeen ei poliisin toimesta ollut ketään vastaamassa.
Joten soitin sitten hätäkeskukseen ja pyysin saada poliisihenkilöä langan päähän. Päivystyshenkilö käski palata asiaan seuraavana päivänä virka-aikana ,mikäli koen sen edelleen aiheelliseksi. Ja neuvoi jättämään moiset asiat ammattilaisten hoidettavaksi. Samalla minua valistettiin ,että moiset soitot, kun kyseessä ei ole kenenkään henkeä tai terveyttä uhkaava tilanne eikä vaarassa ole merkittäviä omaisuusarvoja ei asia kuulu hätäkeskukselle.
Niinpä - kysehän ei ollut omaisuusarvoista - pelkästään lakien noudattamisesta, sehän ei maksa mitään.
Vai onko tarkoitus ,että turvallisuudesta huolehtivat maksukykyisten osalta taajamissa vartiointiliikkeet ja maakuntien periferiassa kansalaiset soveltavat "korpilakia"?
Kyllä me sen tarvittaessa osaamme !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)